13 toukokuuta, 2011

23# Ihmeitä tapahtuu varsinkin 13 perjantaina !

Heräilin aamulla normaalisti. Kävin koulussa ja kun tulin kotiin söin ja menin koneelle. Pian aloin laittaa kamoja kasaan valmennusta varten. Noin vähän yli kolme lähin tallille kaikki kamat mukanani.Tallille päästyäni hain quun sisään ja minun onnekseni se ei edes ollut piehtaroinut ! Pesin sen siis eilen semmosella valkasevalla shamppoolla :) Harjailin sen sitten läpi ja vähän aikaa harjaa katseltuani tulin siihen tulokseen että nyt se lähtee! Harja oli kasvanut niin pitkäksi että huh huh eihän semmosta kukaan kattele !! Laitoin quun vielä vähäksi aikaa karsinaan ja lähdin hakemaan toisen tunnin heppoja sisälle. Kun ne oli sisällä menin takas laittaan quuta. Se oli pian valmis. Sitten isi tulikin jo vinkan kanssa. Quu lastattiin vinkkaan ja lähettiin matkaan. Äimiskällä me otettiin quu ulos ja mää lähin sillä sitten käppäileen maneesiin. Verkkasin sitten siellä ja kun sain verkattua Sara tuli kattoon quuta ja samalla se Heidikin tupsahti paikalle. Valmennus alkoi ja mehän tehtiin ihan samanlaisia asioita kun aina ekoilla tunneilla = Mentiin ympyrällä ja tehtiin kulmia ja voltteja. Quu meni oikein hyvin joskin oli vähän laiskan puoleinen aina ajoittain... Kun valmennus loppui me lähettiin Sara, Pirjo ja meijän porukka käymään rannalla. Quu katteli vähän ihmeissään paikkoja kun kaikkea oli raivattu ja tehty uusia teitä. Rannalla me vähän käveleskeltiin ja lähettiin sitten käveleen takasi. Quu yritti matkalla jopa mennä entiseen talliinsa mutta ohitti sen sitten kumminkin. Päästiin sitten vinkan luo ja yritettiin laittaa quuta vinkkaan niin ei hän alkoi peruutella ja hyppi pystyyn... Mistä moinen ?
Ihan ihme käytöstä quulle. Aina se on kävellyt nätisti vinkkaan mutta nyt ei. Johtui varmaan entisestä tallista ja sieltä pois lähtemisestä. Yritettiin ihan kaikkea mutta ei herra vain seisoo tai yrittää hyppiä pystyyn. No lopulta Sara ja Annukka (niinkuin saran blogissa luki) sai sen vinkkaan. Ja eikun kotia kohti. Kotona se tuli aika vauhilla vinkasta. Lähin sitä sitten talutteleen. Pysähyin siihen alatallin viereen että annan sille vihreetä niin ei kun pyysin sitä tuleen perässä niin se hyppäs oikein kunnolla pystyyn... Me siinä sitten pyörittiin hetki ja yritettiin sitten uusiksi niin tuli. Noo lähin sitten käveleen vielä sen laidunta päin niin eiköhän siellä tee samaa... Sillon meni hermot! Sen jälkeen se käveli kauniisti vieressä ja oli kuin mikäkin enkeli. Tallissa oltin siltä suojat pois ja laitoin karsinaan.
Huomenna laitan sille pintelit matkille ja ratsastan myös niillä ja käytän niitä niin kauan kunnes äiti saa taivuteltua niitä kuletussuojia.

Quu meren rannalla :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät aina bloggaajan arkea, joten kiitos kommentistasi! :)