i wanna scream till the words dry out

Ette kyllä ikinä usko kuka täällä kirjoittaa..

Viime postauksen lukeneet tietävät, että Riina on tällä hetkellä luokkaretkellä. Niinpä täällä näppäimistöä naputtelen minä, Saana: Riinan rakastettu pikkusisko. Sain kunniatehtäväkseni kirjoittaa tänne Quun kuulumisia, nyt kun minä sitä liikuttelen.

Eilen käytiin maastossa. Quu on oikeastikin piilo-puska ratsu, koska se rakastaa maastoilua! Se jaksaa aina olla innoissaan, ihan sama mihin suuntaan maastossa mennään. Ravailtiin paljon, laukassa tehtiin tempomuutoksia. Quu toimi erittäin hyvin ja oli mukava ratsastaa.

Meille kävi myös hassu juttu: tiessä oli leveämpi kohta, niin leveä että siihen olisi helposti mahtunut 20 metrin voltti. Päätin kääntää voltin että saisin siinä samalla kunnolla täysin taivutettua Quun laukassa rehellisesti. Rupesin sitten tekemään volttia, kunnes äkkäsin maassa kiven. Pieni paniikki iski, ja oli pakko käyttää ulkopohjetta tosi vahvasti, ja samalla piti tehdä puolipidätteitä ettei Quu ymmärrä väärin ja lähde lujempaa laukkaa. Käännöksen aikana tajusin vain, että ei herran jestas, se oli laukkapiruetti! :D

Eiköhän siinä ollut kuitenkin kaikki infottava. Tänään Quulla on osteopaatti, ja luonnollisesti pari vapaapäivää sitten.