27 helmikuuta, 2014

Hurjaakin hurjempi

Hei kaikille taas vaan pitkän ajan takaa! Täällä on taas tapahtunut vaikka ja mitä mutta aika vain ei ole kertakaikkiaan riittänyt tänne kirjoitteluun joten aijon jakaa vähän asioita ja tehdä kaksi postausta erikseen kahden viikon ajalta niin ei mene liian pitkäksi. Mutta tässä postauksessa aijon avata teille vähän edellisen viikon tapahtumia. Toivottavasti jaksatte lukea postauksen sen pituudesta huolimatta!

Ensiksikin meillähän oli raspaaja käymässä vihdoin viime tiistaina eli 18.2! Quun suusta ei onneksi löytynyt pitään järisyttävää vaan normaaleja piikkejä. Myös ylä etuhampaat (joiksi minä niitä kutsun..) eli ne jotka on ylä leuvassa siinä heti kuolaimen takana olivat alkaneet kasvaa takaisin. Quullahan oli siis viime raspauksessa aika paljonkin ongelmia suussa kun osat alalauvan hampaista olivat kasvaneet niin pitkiksi että ylä hampaat olivat ehtiä kulua suureksi osaksi pois.. Mutta nyt näyttäisi asia olevan jo mallillaan!
Keskiviikkona ei kai tapahtunut mitään ihmeempiä koska en nyt oikein muista mitä teimme silloin. Torstaina minulla alkoi nousta kuume ja kotonahan sitä oltiin sitten torstai ja perjantai toipumassa koirien ollessa samalla hoidossa. Saana kävi molempina päivinä tuolloin tunnilla.
Lauantaina kuume oli jo laskenut ja pääsin vetämään heppakerhoa. Heppiksen jälkeen päätin sitten lähteä Quun kanssa talviseen "kävely" maastoon ja no se ei sitten mennytkään aivan niinkuin olisi pitänyt.. Hepalla osoittautui olevan todella paljon virtaa joten oltiinkin menossa ojaan melkoisen monta kertaa. Päädyin sitten myös laukkaamaan ja ravaamaan välillä mutta siltikin heti kun otin käyntiin ja ajattelin että no nyt se on tehnyt töitä niin ei se aloitti oikein kunnolla ja mehän sitten peruuteltiin siellä ihan miten sattuu. Yhdesti se jopa hyppäsi pienesti pystyyn mutta ei onneksi kovinkaan suuresti niin ei käynyt kuinkaan.
Kun pääsin lopulta pitkän taistelun jälkeen pois tuosta tilanteesta niin laukkailin jonkun aikaa maastossa ja menin sitten takaisin kentälle vielä ratsastamaan hepan läpi jottei tuosta nyt jäisi sille sellaista tunnetta että sehän voi tehdä mitä vain. Kentällä se olikin sitten todella hyvä! Muutaman kerran yritti lähteä vielä peruuttelemaan mutta kentällä tämän sai todella nopeasti kitkettyä pois eikä mitään ongelmaa sitten ollutkaan.

Sunnuntaina ratsastelin koulua maneesissa. Saana pääsi onneksi kuvailemaan loppuun joten kiitos siitä paljon Saanalle! Minulla itselläni oli tuolloin todella paljon ongelmia istunnan kanssa ja kuten videoltakin ehkä huomaatte niin könötän melkoisen pahasti ja jalat heiluu taas ihan miten sattuu. Mutta ei voi mitään joskus sitä vain on tuollaisia huonompia päiviä itselläkin. Quukin oli hieman jäykkä edelliseltä päivältä enkä aivan tarpeeksi (katsottuani videoita jälkeenpäin)ratsastanut sitä ensin eteen vaan tein sen vasta loppuraveissa. Mutta hieno se oli silti ja videoltapas näette sitten paremmin!
Mutta eipä tässä kai muuta. Kerron tämänviikkoisesta menostamme sitten huomenna tai viikonloppuna viimeistään!

4 kommenttia:

Kommentit piristävät aina bloggaajan arkea, joten kiitos kommentistasi! :)